Suomalainen talvi koettelee huonekasveja. Päivät ovat lyhyitä, aurinko paistaa matalalta ja patterit kuivattavat sisäilmaa. Moni huomaa tammikuussa, että kasvien lehdet kellastuvat, kärjet ruskistuvat tai uusi kasvu on venynyttä ja kalpeaa. Useimmiten kyse ei ole siitä, että hoidossa olisi tehty jotain pahasti väärin, vaan siitä, että kasvin olosuhteet muuttuvat talvella täysin. Kun hoito mukautetaan vuodenaikaan, kasvit selviävät pimeästä kaudesta hyvin ja lähtevät keväällä taas kasvuun.
Valoa niin paljon kuin mahdollista
Valo on talvella huonekasvien suurin puute. Siirrä valoa rakastavat kasvit lähemmäs ikkunaa, mieluiten etelän tai lännen puolelle. Kesällä liian kirkas ikkunalauta voi talvella olla kasville paras paikka. Pyyhi samalla pölyt lehdiltä kostealla liinalla, sillä pölykerros vähentää lehtien saamaa valoa.
Jos koti on hyvin pimeä, kasvivalaisin on hyvä apu. LED-kasvivalot ovat energiatehokkaita, ja niitä saa myös sisustukseen sopivina malleina. Valaisin kannattaa sijoittaa melko lähelle kasvia ja pitää päällä säännöllisesti, esimerkiksi ajastimen avulla. Kääntele ruukkua silloin tällöin, jotta kasvi ei kasva vinoon valoa kohti.
Kastele harvemmin kuin kesällä
Talvella useimmat huonekasvit kasvavat hitaasti tai lepäävät, joten ne myös käyttävät vähemmän vettä. Liikakastelu onkin talven yleisin virhe. Märkä multa ja vähäinen valo ovat yhdistelmä, joka altistaa juuret mätänemiselle.
Tarkista mullan kosteus sormella ennen kastelua. Useimmille viherkasveille riittää, että pintamulta saa kuivahtaa muutaman sentin syvyydeltä ennen seuraavaa kastelua. Mehikasvit ja kaktukset pärjäävät talvella hyvin vähällä vedellä. Käytä huoneenlämpöistä vettä ja kaada aluslautaselle jäänyt ylimääräinen vesi pois. Lannoitus kannattaa jättää talveksi tauolle tai tehdä hyvin laimeana, sillä levossa oleva kasvi ei tarvitse lisäravinteita.
Kuiva sisäilma ja oikea lämpötila
Lämmityskaudella sisäilma kuivuu usein selvästi. Kuivuus näkyy erityisesti trooppisissa kasveissa ruskeina lehtien kärkinä ja reunoina. Kosteutta voi lisätä ryhmittelemällä kasveja lähekkäin, jolloin ne luovat ympärilleen hieman kosteamman pienilmaston. Myös vedellä ja soralla täytetty aluslautanen ruukun alla auttaa, kunhan ruukun pohja ei seiso vedessä. Ilmankostutin on hyvä ratkaisu, jos kuiva ilma vaivaa myös asukkaita.
Huomioi myös lämpötila. Älä sijoita kasveja suoraan patterin päälle, sillä kuuma ja kuiva ilmavirta rasittaa lehtiä. Toisaalta kylmä ikkunalasi ja vetoisa tuuletusikkuna voivat vaurioittaa arkoja kasveja. Jätä lehtien ja lasin väliin pieni rako ja siirrä kasvit tuuletuksen ajaksi syrjään kylmästä ilmasta.
Pidä silmällä tuholaisia
Kuiva ja lämmin sisäilma sopii hyvin esimerkiksi vihannespunkeille. Tarkista lehtien alapinnat ja varret säännöllisesti. Hienot seitit, pienet vaaleat pisteet lehdissä tai tahmea pinta ovat merkkejä, joihin kannattaa reagoida heti. Eristä oireileva kasvi muista ja suihkuta sen lehdet haalealla vedellä. Varhain huomattu ongelma on yleensä helppo hoitaa.
Valitse kasveja, jotka kestävät pimeän kauden
Jos talvi on kasveille joka vuosi vaikea, kannattaa suosia lajeja, jotka sietävät vähäistä valoa ja epäsäännöllistä kastelua. Esimerkiksi anopinkieli, kultaköynnös ja peikonlehti ovat tunnetusti sitkeitä. Lisää vaihtoehtoja löydät helppohoitoisten viherkasvien listastamme. Kun kasvit on valittu olosuhteiden mukaan, niistä on iloa myös sisustuksessa ympäri vuoden. Ideoita kasvien sijoitteluun saat sivultamme Viherkasvit sisustuksessa.
Talvihoidon ydin on yksinkertainen: enemmän valoa, vähemmän vettä ja tasainen lämpötila. Kun kevät tuo valon takaisin, voit taas lisätä kastelua, aloittaa lannoituksen ja vaihtaa tarvittaessa kasville isomman ruukun. Pieni huolenpito pimeänä aikana palkitaan vehreällä ja hyvinvoivalla kodilla.
